Netta Siltakosken kesäkahvila on nuoren leipurin taidonnäyte ”Parasta on, kun ihmiset tapaavat toisiaan pitkästä aikaa”
Lapuan Tiistenjoella, Ämmälänkirkkotieltä Myllymäentielle käännyttäessä sijaitsee jokivarressa pieni punainen tupa. Vuodesta 2022 paikka on tullut Sydänkylien väelle ja kauempaa saapuneille vieraille tutuksi kesäkahvila Violan ansiosta. Violaa emännöi Tiistenjoelta kotoisin oleva Netta Siltakoski, joka opiskelee Seinäjoella Sedussa leipurikondiittoriksi.
Olen aina tykännyt leipomisesta, ihan pienestä pitäen. Muistan että jo ennen alakouluikää tykkäsin leipoa isovanhempien kanssa. Erityisesti jäin mieleen erään perhetutun kanssa leivotut suolaiset kinuskimokkapalat, se resepti on ollut mukanani siitä lähtien.
Ajatus omasta kesäkahvilasta syntyi koulussa seitsemännellä luokalla. Lapuan 4H-yhdistyksen väkeä oli koululla kertomassa yrittämisen mahdollisuuksista nuorille. Päätin kokeilla, kun sen ikäiselle oli huonosti muita kesätyövaihtoehtoja tarjolla.
Perheen kanssa ryhdyttiin sitten korjaamaan taloa, jossa pappani serkku oli aikanaan asunut ja pitänyt kylän pyöräkorjaamoa. Hänen äitinsä nimi oli ollut Viola, nimensä kahvila sai siis talon viime vuosisadalla vaikuttaneen emännän mukaan.
Nyt, syksyllä 2024, on kertynyt kolmen kesän verran kokemusta kahvilayrittämisestä. En alkujaan ajatellut, että toiminta olisi kasvanut näihin mittoihin. Varsinkin erilaiset teemapäivät vetävät hyvin.
Uudet kävijät tuntuvat tulevan ovesta kerta toisensa jälkeen uudelleen. Se tietysti lämmittää ja kertoo siitä, että jotain on tehty oikein. Samalla olen saanut kokemusta ja uskallusta, ehkä oma kädenjälki näkyy tekemisessä vuosi vuodelta varmemmin ja vahvemmin. Harvoin on kahvilassa hiljaista.
Itse pidän juustokakkujen tekemisestä ja ne näyttävät katoavan vitriinistä nopeasti. Kenties parasta kahvilan pitämisessä on huomata, miten tärkeä paikka siitä on kyläläisille tullut. On ilo, kun ihmiset tapaavat toisiaan pitkästä aikaa ja juttua riittää. Meillä käy kesäisin myös paljon väkeä, jotka ovat näiltä kyliltä kotoisin. Jostain ovat kahvilasta kuulleet. Viime kesän kauimmaiset vieraat taisivat olla Hollannista. Heille ja kaikille kaupunkien asukkaille ympäröivä luonto ja etenkin hiljaa virtaava joki ovat elämys. Ei sellaista tietysti katukahviloilla ole tarjota.
Itse tykkään Tiistenjoesta kylänä kovasti. Täällä on yhtaikaa rauhallista ja samalla tapahtuu paljon. On paljon tapahtumia ja yhteisiä asioita hoidetaan. Kaiken pohjana on hyvä henki, jota kait kustutaan yhteisöllisyydeksi.
Itselleni rakkaimpia paikkoja täällä ovat lenkkipolut ja niiden varrelta löytyvä metsäluonto. Syksyn värikirjo ja maisemat ovat kauniita. Varsinkin nyt kun asun opiskelujen takia Seinäjoella, luonnon merkitys on tullut entistä tärkeämmäksi.
En koskaan nuorempana ajatellut jääväni jostain paitsi, kun asuimme kylässä kaupungin sijaan. Joskus tietysti laittoi vihaksi, kun ei ollut omaa menopeliä ja olin muiden kyytien varassa, mutta ei silloinkaan tullut mieleen, että olisin halunnut asua muualla.
Oma unelmani on jonain päivänä perustaa leipomo. Mutta ainakin ensi kesänä kesäkahvila Viola on auki. Tervetuloa käymään Tiistenjoella.
Tämä artikkeli on osa Sydänkylät-hankkeen Kylätarinoita-sarjaa. Lisää Lapuan Lakaluoman, Tiistenjoen ja Ylikylän asukkaiden tarinoita löydän täältä.