Martti Saarelle Tiistenjoki merkitsee tilaa harrastaa - ”Kylän oma koulu taitaa kuitenkin olla se arvokkain asia”

Martti Saari työskentelee kotitilallaan Lapuan Tiistenjoella. Kanalassa kuluvien päivien jälkeen tie vie vanhaan navettaan, jossa tulevan kesän asfaltteja odottaa seuraava drifting-auto. Opelin, BMW:n ja Audin osista rakentuva auto esiintyy aikanaan lajitapahtumissa eri puolilla Suomea.

Tie kohti drifting-harrastusta taisi alkaa jo ennen kuin tiedon lajin edes olevan olemassa. Kaverini Viljamin kanssa olemme varmaan jo kymmenen kesän ikäisestä ruuvailleet ja värkkäilleet kaikenlaista. Neljä vuotta sitten meillä oli käsissä takavetoauto, Opel Omega, josta ajattelimme, että se voisi mennä asvaltillakin sivuluisussa. Sitten ryhdyttiin sitä tekemään.

No, se ensimmäinen auto kesti sitten sen yhden kerran ja sieltä tuli moottorista kaikki hilut pihalle. Totesimme, että ruvetaan katselemaan uutta autoa.

Kaverusten kolmas driftingauto on parhaillaan rakennusvaiheessa vanhan navetan suojissa.

Harrastustilat löytyvät kotipihasta, näin värkkäämään pääsee aina sopivan hetken tullen.

Drifting on taitolaji, jossa ajetaan katuradoilla tai moottoriradoilla. Renkaiden kuluttaminen ja näyttävät sivuluisut kuuluvat asiaan. Drifting on autourheilulajeista siksi mukava, että siihen pääsee mukaan varmaan kaikkein pienimmillä rahasummilla. Meillä on nyt rakenteilla kolmas auto ja vasta nyt teemme isompia panostuksia.

Olemme käyneet ratapäivillä Kouvolan Tykkimäen radalla, Kaanaan moottoriurheilukeskuksessa Tampereella sekä Hyvinkään vauhtipuistossa mutta hienoin tapahtuma on joka kesä järjestettävä kolmepäiväinen tapahtuma Pesämäen moottoriurheilukeskuksessa Honkajoella. Lapualla on hyvä harrastaa, kun voimme käydä Ala-Talkkari areenan radalla ajamassa. Meille kyse on kuitenkin lopulta höntsäajelusta, harrastuksesta nauttimisesta. Tällä hetkellä meillä ei ole sen suurempia tavoitteita lajin parissa.

Tarrat kertovat ahkerasta esilläolosta drifting-tapahtumissa.

Minulla on taskussa talonrakentajaopinnot ja maatilayrittäjäopinnot yrittäjäopistolla. Kun on pienestä pitäen kasvanut kiinni maatilan elämään, niin jatkaminen tuntuu luonnolliselta. Itselleni maalaiskylässä asuminen sopii. Naapurit ovat tarpeeksi lähellä ja tarpeeksi kaukana. Täällä on tilaa hengittää.

Olen asunut Tiistenjoella koko ikäni. Jälkikäteen ajateltuna kylän koulu on ollut todella tärkeä ja arvokas asia. Se oli turvallinen paikka ja jonkun verran suojassa suuren maailman hömpötyksiltä.

Itse tietysti toivon, että koulu on siinä sijoillaan silloinkin, jos joskus on omia lapsia. Lauantai-iltaisin on mukava tavara kylän miehiä Tarina-tuvassa, se on meidän kylän baari. Miehet tulevat sinne tekemään lottoa ja samalla vaihdetaan kuulumisia.

Omatoimisiin harrastuksiin täällä on hyvin tilaa. Itse olen saanut nauttia niin peltoautoista kuin crossipyörillä metsissä ja metsäautoteillä harjoittelusta. Ei ole tarvinnut mennä yleisille teille kokeilemaan. Toisaalta kaikki harrastukset ovat Lapuan keskustassa kymmenen minuutin matkan päässä. Ilman autoa täällä ei pärjää, mutta tuskin minä muutenkaan ilman autoa osaisin olla.

Kyseinen  Opel on jo drifting-autona täysin palvellut, mutta sillä saattaa olla vielä yksi elämä jäärata-ajoissa edessään.

Tämä artikkeli on osa Sydänkylät-hankkeen Kylätarinoita-sarjaa. Lisää Lapuan Lakaluoman, Tiistenjoen ja Ylikylän asukkaiden tarinoita löydän täältä.