Kasakat täyttivät juhlasalin ja mielikuvituksen
Tiistenjoen kyläkoulun saliin kerääntyi reilut 80 historiannälkäistä kuulijaa maanantaina 14.4.2025, kun kovettu paikallishistorian tuntija Jorma Kallio luennoi aiheesta ”Kasakat Tiistenjoella 1916”.
Lapuan kaupungin kirjastotoimen ja Sydänkylät-hankkeen järjestämä tilaisuus oli osalle kuulijoista mahdollisuus kuulla sadan ja yhdeksän vuoden takaisista tapahtumista. Toisille tarinat Venäjän armeijan kasakkarykmentin leiriytymisestä olivat tuttuja lapsuudessa kuulluista tarinoista.
”Kasakka ottaa kaiken sen, mikä on löyhästi kiinni”, muistutti Jorma Kallio yleisöä vanhasta sananlaskusta.
Kallio on asiansa tunteva historian harrastaja ja tiedonkerääjä, joka ei sorru levittelemään huhupuheita eikä ryhdy arvailemaan asioita. Yhden arvion hän kuitenkin esitti, Tiistenjoki sellaisena kuin sen nyt tunnemme, olisi voinut kohdata kohtalonsa tuona vuoden 1916 kesänä – palaa tuhkaksi.
”Kasakkarykmentti saapui tänne siksi, että Venäjä pelkäsi saksalaisten maihinnousua jossain Vaasan tienoilla. Saksalaisten tavoitteena oli iskeä Pietariin, mutta Suomenlahti oli miehitetty. Jos maihinnousu olisi tapahtunut, venäläiset olisivat turvautuneet poltetun maan taktiikkaan. Niin toimivat kaikki armeijat”, Kallio muistutti kuulijoita.
Syy kasakoiden saapumiseen oli Tiistenjoen sijainti ja mahdollisesti edellisenä vuonna rakennettu kirkko. Kaikki paikat, joihin arviolta 500 ratsun ja sotilaan rykmentti asettui, olivat kirkonkyliä; Ruovesi, Virrat, Alavus, Kuortane, Tiistenjoki ja Kauhava.
Kasakat olivat oman aikansa Wagner-joukkoja, itsenäisiä mutta palkollisina tsaarin armeijan palveluksessa. Tiistenjoella rykmentti viipyi toukokuun alusta juhannukseen, kunnes jatkoi Kauhavalle. Suomeen rykmentti oli tullut Puolasta, jossa se oli osallistunut ensimmäisen maailmansodan taisteluihin. Tappiot olivat raskaat ja aikaa käytettiin toipumiseen ja harjoitteluun.
Paikallisille rykmentin saapuminen merkitsi arjen rikkoutumista. Päällystöä ja sotilaita majoitettiin taloihin, hevosille piti löytyä heinää juuri siihen aikaan vuodesta, kun uutta kasvukautta odotettiin alkavaksi.
Kuva on otettu Lapuan keskustan Kauppakadulta, kun kasakat siirtyivät Tiisteltä Kauhavalle juhannuksena 1916. Kuva on Pyhälahden valokuvamuseon kokoelmista.
Kasakoihin suhtauduttiin terveellä epäilyksellä. Varmasti tuon ajan Tiistelläkin tunnettiin tarinoita isovihan aikaisesta Hailuodon murhaperjantaista. Vuonna 1714 noin kaksisataa kasakkaa surmasi perimätiedon mukaan noin 800 siviiliä, jotka olivat kotoisin Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren, Kokkolan ja Raahen kaupungeista.
Lapualla oli samaan aikaan muitakin venäläisjoukkoja, eivätkä he luottaneet suomalaisiin. Nuorten miesten lähtö jääkäreiksi Saksaan sotilaiskoulutukseen oli alkanut edellisenä vuonna.
Kallio kertoi yleisölle seikkaperäisesti Lapuan kaupunginvaltuuston kokouksesta 13.5.1916. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa ajoituslautakunnan asioita, sillä myöhemmin kaupunki maksoi 109 eri henkilölle korvauksia joukkojen ja hevosten majoittamisesta.
Kesken kokousta valtuustolle tultiin esittämään vaatimus. Oli kiireesti perustettava siveellisyystoimikunta ”uhkaavan siveellisyysvaaran torjumiseksi”, kuten pöytäkirjaan merkittiin. Esitys sai valtuustossa osakseen jakamattoman kannatuksen.
Siveellisyystoimikunta, puheenjohtajanaan Hilja Riipinen, ryhtyikin tomeriin toimiin. Naishenkilöille asetettiin ulkonaliikkumiskielto kesä-elokuun ajalle kello 23 jälkeiseksi ajaksi. Kymmenet henkilöt saivat tehtäväkseen toimija siveellisyyden valvojina.
Kallio kertoi esitelmässään muun muassa mitkä Tiistenjoen talot saivat maksuja sotilaiden ja hevosten majoituksesta.
Kaksituntisen esityksen päätteeksi kallio totesi kasakkarykmentin oleskelun sujuneen ilmeisimmin sen suuremmitta selkkauksitta. Kasakoiden todettiin olleen ”kunnollista väkeä” ja ”oikeita ihmisiä eikä mitään koirankuonolaisia”.
Kallio myös muistuttu kuulijoita siitä, että nyt on viimeinen hetki kerätä talteen perimätietoa kasakka-ajasta. Hän myös totesi, että on edelleen mahdollista löytää edellisten sukupolvien kätköistä valokuvia tai kirjallisia dokumentteja tuosta ajasta.
